Vuotta 2020 voi kuvailla monin sanoin, mutta tylsä se ei ole ollut. Koronapandemia on antanut meille aihetta kirjoittaa muun muassa etätyöskentelystä, ”uudesta normaalista” ja muista tilanteen mukanaan tuomista haasteista. Alla siirrämme huomion kuitenkin ihmisiin ja kerromme, mikä heitä motivoi ja miksi koulutuksessa on kyse muustakin kuin taitojen kehittämisestä.
Kaikki liittyy kaikkeen
Kulunut vuosi on onnistunut hermostuttamaan ihmiset kaikkialla ammattiin katsomatta (poikkeuksen muodostaa Amazonin perustaja Jeff Bezos, jolla ei ole ollut koko aikana hätäpäivää). Vaikka tulevaisuus ei ole pelkkää synkistelyä, on totta, että monet toimialat tulevat vielä kärsimään talouden alamäestä. Tämän vuoksi työntekijöiden näkemys tilanteesta voi olla huomattavankin pessimistinen. Epävarmuus työn jatkumisesta vaikuttaa laaja-alaisesti muun muassa stressitasoon, henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin, jotka puolestaan vaikuttavat työn tuottavuuteen.
Mikä on onnellisuuden hinta?
Tuottavuudessa on kyse muustakin kuin tuloksen tahkoamisesta. Tuottavuus on suoraa heijastusta työntekijöille osoitetusta arvostuksesta ja heidän yksilöllisyytensä kunnioittamisesta. On hyvä muistaa, että vain itsensä arvostetuiksi kokevat työntekijät pystyvät osallistumaan täysipainoisesti liiketoiminnan kehitykseen. Hiljattain julkaistiin tutkimus, jossa oli kerätty yhteen tuloksia aiemmista hyvinvoinnin ja tuottavuuden välistä yhteyttä käsitelleistä selvityksistä. Tutkimuksen laajuus oli suorastaan pökerryttävä, sillä se kattoi miltei kaksi miljoonaa työntekijää, 80 000 liiketoimintayksikköä ja 230 erillistä organisaatiota 49 toimialalla 73 maassa.
Tutkimuksessa kirjoittajat tarkastelivat työntekijöiden hyvinvoinnin (joka ymmärrettiin työtyytyväisyytenä) ja firman suoriutumisen välistä suhdetta. He keskittyivät neljään avainmittariin suorituskyvyn määrittelemisessä: asiakasuskollisuuteen, työntekijöiden tuottavuuteen, liiketoimintayksikön kannattavuuteen ja henkilöstön vaihtuvuuteen.
Tutkijoiden johtopäätökset olivat selvät: kun työntekijät olivat tyytyväisiä, henkilöstön vaihtuvuus oli huomattavasti vähäisempää, yrityksen kannattavuus parani ja työntekijöiden tuottavuus sekä erityisesti asiakasuskollisuus lisääntyivät.
Miksi tyytyväisyydellä sitten on merkitystä?
Voidaan sanoa, että työntekijät, jotka tuntevat itsensä arvostetuiksi ja tyytyväisiksi työpaikalla, ovat hyväksi koko yritykselle, sillä he vaikuttavat merkittävästi kaikkiin toimintoihin yrityksen eri tasoilla. Eikä kyse ole vain lyhyen tähtäimen voitoista. Työntekijöiden tyytyväisyyttä ja pitkän aikavälin pörssituottoja käsitelleissä tutkimuksissa on tarkasteltu Yhdysvaltojen 100 parhaan työnantajayrityksen luetteloa ja huomattu, että vuosien 1984 ja 2011 välisenä aikana nämä yritykset tuottivat 2,3–3,8 % enemmän voittoa toimialan keskiarvoon verrattuna.
Mikä on tyytyväisten työntekijöiden salaisuus?
Kysymykseen ei ole aivan yksinkertaista vastausta, sillä työpaikkaa kohtaan koettua tyytyväisyyttä voidaan mitata usealla eri tavalla. Esimerkiksi ”arvostusta” voidaan tarkastella vaikka palkkatason tai työolojen kautta, mutta ne eivät suinkaan ole ainoita tyytyväisyyden mittareita.
Vallitseva maailmantila on lisännyt huolta työpaikkojen pysyvyydestä, mutta turvattomuuden tunteen ongelmaan on olemassa yksinkertainen ratkaisu: koulutus. Ensinnäkin koulutuksella lisätään tyytyväisyyttä, sillä se antaa uusia välineitä työtehtävien suorittamiseen. Tämän lisäksi kouluttamisella toimintana on useita hyötyjä.
Kouluttaminen luo varmuutta siitä, ettei työntekijästä haluta välittömästi päästä eroon. Loogisesti ajatellen sekä aikaa että rahaa maksavaan koulutukseen osallistuminen on merkki siitä, ettei irtisanomista ole kovin todennäköisesti näköpiirissä – potkuissa kun ei olisi taloudelliselta kantilta mitään järkeä.
Koulutus tarjoaa lisäksi mahdollisuuden vuorovaikutukseen kollegojen kanssa. Tämä on erityisen tärkeää, jos työntekijä ei vietä aikaa toimistoympäristössä tai työskentelee kotoa käsin. Koulutuksessa henkinen hyvinvointi kasvaa, sillä yhteistyö ja pelillistetty kilpailu sekä sosiaalinen vuorovaikutus kohentavat mielialaa. Ihminen on sosiaalinen eläin.
Innostavien skenaarioiden käyttäminen koulutuksessa kasvattaa motivaatiota entisestään. Uusien taitojen oppiminen luo lisää uskoa omiin kykyihin, mikä kannustaa menestykseen työelämässä.
Tulokset
Liiketoimintaan kuuluvilla päätöksillä saadaan harvoin aikaan yhtä kokonaisvaltaisia etuja kuin koulutuksella. Koulutetut työntekijät omaksuvat monia heidän työskentelyään tehostavia taitoja, minkä lisäksi koulutus saa aikaan tunneyhteyden, joka motivoi työntekijöitä tekemään parhaansa yrityksen menestyksen eteen.
Entäpä jos talouden laskusuhdanne vaikuttaa negatiivisesti liiketoimintaan? Silloin kannattaa pitää mielessä Harvard Business Review’n kirjoitus, jossa Ranjay Gulati vertasi laman aikana kustannuksia leikanneita ”ennalta ehkäiseviä” yrityksiä ”edistyksellisiin” yrityksiin, jotka keskittyivät toiminnan tehostamiseen työpaikkojen vähentämisen sijaan. Viimeksi mainituilla, eli yrityksillä, jotka arvostivat työntekijöitään ja panostivat heidän kasvuunsa, meni laman lopussa tuplasti paremmin kuin verrokkiryhmällä, mikä antoi yrityksille selkeän etulyöntiaseman myös pitkän aikavälin kasvussa.
Panostamalla ihmisten kasvuun kasvatat siis myös liiketoimintaasi.
Lataa tutkimusraportti Koulutuksen trendit 2020
Lähteet:
- Krekel, C, G Ward and J-E De Neve (2019), “Employee wellbeing, productivity and firm performance”, CEP Discussion Paper 1605.
- Edmans, A (2011), “Does the stock market fully value intangibles? Employee satisfaction and equity prices”, Journal of Financial Economics 101: 621-640.
- Edmans, A (2012), “The link between job satisfaction and firm value with implications for corporate social responsibility”, Academy of Management Perspectives 26(4): 1-19.
- Harvard Business Review
