Olemme kertoneet motivoituneen ja sitoutuneen työvoiman myönteisistä vaikutuksista, mutta miten vaikutus saadaan aikaan? Yhtenä keinona on pelillistäminen, joka saanut paljon huomiota koulutus- ja valmennusalalla. Tässä kirjoituksessa kerromme, miten pelillistämistä voi hyödyntää ja millaisia tuloksia se tuottaa.
Haaste
Vuonna 2019 koulutukseen käytettiin maailmanlaajuisesti 370,3 miljardia dollaria. Vaikka luvun odotetaan ymmärrettävistä syistä tippuvan noin viidellä prosentilla vuonna 2020, ensi vuonna koulutukseen odotetaan panostettavan jälleen kolme prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Koulutukseen satsataan huimia summia, mutta on arvioitu, että 90 prosenttia koulutuksissa hankituista taidoista unohtuu ensimmäisen vuoden aikana. Jotain on siis pielessä. Syynä saattaa olla liiallinen keskittyminen sisältöön koulutusmenetelmien kustannuksella. Yritykset saattavat unohtaa kouluttavansa ihmisiä, jotka eivät useinkaan opi pelkästä oppimisen riemusta. Ihmiset kaipaavat motivaatiota.
Pelillistäminen on innovatiivinen ja yhä enenevässä määrin käytetty opetusmenetelmä. Ystävällismielisen kilpailun avulla voidaan lisätä esimerkiksi työntekijöiden sitoutuneisuutta ja yhteistyötä sekä rohkaista heitä kokeilemaan omia rajojaan – joskus jopa ylittämään ne. Omaa kehittymistä on mahdollista seurata pitämällä kirjaa ansaituista pisteistä, ansiomerkeistä ja palkinnoista. Näin saadaan selkeä kuva etenemisestä jotakin asetettua tavoitetta kohti. Tiedon passiivisen vastaanottamisen voi unohtaa.
”Käytännössä kyse on toivottaviin käyttäytymismalleihin keskittymisestä ja niistä palkitsemisesta: porkkanaa kepin sijaan.”
Supertrends – Larsson-Broman, Ejenäs, Siljerud – 2019
Tiede tukee pelillistämisen ideaa. Akateemisessa tutkimuksessa tiedon muistissa pysymistä mitataan unohtamiskäyrällä, jonka mukaan opittu asia pystytään palauttamaan mieleen 100-prosenttisesti heti oppimisen jälkeen, 58-prosenttisesti 20 minuutin kuluttua ja vain 25-prosenttisesti, kun oppimisesta on kulunut kaksi viikkoa.
Eräs tutkimus osoitti…
pelillistämisen lisäävän selvästi oppimista. Tutkimuksessa opintoryhmä jaettiin kahtia, jonka jälkeen toinen puoli sai tavanomaista ja toinen pelillistettyä opetusta. Jälkimmäisen ryhmän oppimistulokset olivat paremmat kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Hyödyt olivat erityisen huomattavia lyhyellä aikajänteellä, mikä puhuu sen puolesta, että parhaiden tulosten saavuttamiseksi opittua on syytä soveltaa käytäntöön mahdollisimman nopeasti.
Ratkaisu
Pelillistämiseen törmää nykyään kaikkialla. Jopa hammasharjatehtailijat valmistavat pelillistettyjä laitteita, jotka antavat hampaiden harjaamisesta pisteitä. Pisteitä keräämällä harjaaja voi saada esimerkiksi palkintoja tai alennuksia tuotteista.
Erityisesti koulutus hyötyy pelillistämisestä. Hiljattain julkaistussa työtyytyväisyyttä käsitelleessä kyselytutkimuksessa 5 huomattiin, että 83 prosenttia pelillistettyä koulutusta saaneista tunsi itsensä motivoituneeksi, kun taas 61 prosenttia tavallista koulutusta saaneista tunsi itsensä pitkästyneeksi ja epätuotteliaaksi. Jopa 89 prosenttia uskoi, että olisi tuotteliaampi, jos työ olisi pelillistetympää.
Haastateltujen tuntemukset ovat subjektiivisia, mutta selvityksen tulokset ovat monella tapaa yhtä tärkeitä kuin aiemmin mainittujen tutkimusten. Tuntemus omasta osallisuudesta voi itsessään toimia hyvänä motivaattorina ja lisätä työntekijän kokemusta siitä, että hän on osa koulutusprosessia. Näin koulutuksella voidaan saavuttaa myös laajempia yhteistyöhön ja viestintään liittyviä parannuksia.
”Pelillistämisessä on kyse lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamisesta välittömän palautteen, tavoitteiden visualisoinnin ja tavoitteita kohti yksin tai yhdessä etenemisen avulla.”
Supertrends – Larsson-Broman, Ejenäs, Siljerud – 2019
Lopputulos
Pelillistäminen on erinomainen koulutusmetodi, mutta sekään ei ole kaikenkattava ratkaisu. Pelillistämisellä voidaan lisätä sitoutuneisuutta, motivaatiota ja opitun muistamista, mutta eniten siitä on hyötyä, kun sitä käytetään yhtenä opetusmenetelmänä muiden joukossa. Esimerkiksi mielekkäät ja työn kannalta olennaiset skenaariot, oppijoiden mukaan räätälöity sisältö sekä älykkäät ja joustavat toteutustavat ovat myös tärkeitä koulutusta tarjottaessa.
PROSALES
SUPERTRENDS
ProSales Researchin kollegojen kirjoittamassa Supertrends-oppaassa on tätäkin asiaa käsitelty yksityiskohtaisesti.
Lähteet
Apostolopoulos, A. 2019. “The 2019 Gamification at Work Survey”. https://www.talentlms.com/blog/gamification-survey-results/#83%
Silverman, R.E. 2012. “So Much Training, So Little to Show for It”. The Wall Street Journal.
Training Industry, 2020. “Size of the Training Industry”. https://trainingindustry.com/wiki/outsourcing/size-of-training-industry/
Training Industry, 2020. ” The Business of Corporate Training Landscape: A Guide to the Training Market”. https://trainingindustry.com/articles/outsourcing/the-business-of-corporate-training-landscape-a-guide-to-the-training-market/
Treiblmaier, H. Putz, L-M. 2018. “Increasing Knowledge Retention through Gamified Workshops: Findings from a Longitudinal Study and Identification of Moderating Variables”.
